lauantai 30. kesäkuuta 2012

Harry kuuluu kesään


Taukojen viettäminen on taitolaji. Uusia työntekijöitä jo muutaman vuoden seuranneena olen huomannut, etteivät he koskaan kesän alussa malta pysyä tauoillaan koko sallittua aikaa. Eväiden syömisen jälkeen tekeminen loppuu. Sinänsä on positiivista, että he tekevät mieluummin töitä kuin tuijottavat tyhjän panttina kellosta minuutilleen, milloin tauko loppuu, mutta pidemmän päälle kaikki huomaavat, että tauot ovat kiireisinä päivinä tärkeitä rauhoittumisen ja rentoutumisen hetkiä. Niiden jälkeen jaksaa aina virkeämmin tehdä töitä, joten taukoihin sallituista ajoista kannattaa pitää kiinni.

Tauon pitämisen taito piileekin oikeassa ajanvietteessä. Itse tykkään paeta taukojen ajaksi toiseen maailmaan. Puodin varaston perimmäisessä nurkassa tai hyvällä säällä ehdottomasti rantakalliolla Näsijärven äärellä avaan Harry Potter -sarjan ensimmäisen osan varmaan kahdettakymmenettä kertaa ja hyppään jälleen Harryn, Hermionen ja Ronin matkaan.

Sara Hildenin puisto syystunnelmissa
Taukolukemisessa vannonkin ehdottomasti Pottereiden nimeen ja suosittelenkin niitä jatkuvasti työkavereille, jotka eivät malta pitää taukojaan tekemisen puutteen vuoksi. Harry Pottereiden läpi lukeminen joka kesä on ollut minulle perinne jo varmaan siitä lähtien kun sain ensimmäisen kertaan Viisasten kiven käsiini. Nyt olen huomannut, miten loistavasti Harry ja Särkänniemi sopivat yhteen. On vaikea lukea kirjaa, jota ei ole lukenut aiemmin, kun tauot ovat pituudeltaan ennalta määrätyt puoli tuntia ja vartti – tulee paljon keskeytyksiä ja uuden kirjan kanssa keskittymisen herpaantuminen pilaa lukunautintoa. Harryn tarinan tunnen kuitenkin niin läpikotaisin, että tauon äkillinen loppuminen ei koskaan pistä päätäni pyörälle ja pystyn helposti seuraavalla tauolla jatkamaan siitä, mihin jäin. Hyppiminen oman ja Harryn maailman välillä on helppoa. Olen myös huomannut, että kun lukee, taukokin tuntuu pitemmältä. Puolen tunnin lukuhetkessä ehtii lukea monen päivän tapahtumista kansien välissä.


Tällä hetkellä olen Azkabanin vangin puolessa välissä. Vielä on siis taukoluettavaa tälle kesälle – suurin piirtein 2700 sivua.

-Katri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti