sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Lintsin ja värien pyörteissä


Ihanat kesähelteet ovat saavuttaneet vihdoin Tampereen. Aika tuntuu kuluvan älytöntä vauhtia. Täältä Särkän tohinasta ehdin käymään kotiseudulla Espoossa. Oli mukava nähdä perhettä ja siellä päin asuvia ystäviä. 


Linnanmäki on minulle tuttu paikka. Koska pääkaupunkiseudulla olen koko ikäni asunut, niin monena kesänä on tullut Lintsillä käytyä. Voisin jopa sanoa, että muistan ulkoa lähes jokaisen laitteen liikeradat ja matkankulun. Missä kohdassa jännittää eniten, milloin meinaa nousta penkistä ilmaan, milloin ottaa eniten mahan pohjasta, milloin vaihtuu suunta ja milloin tulee nopea jarrutus! Lintsiin liittyy paljon monia hauskoja muistoja. Esimerkiksi vuoristoradan puinen tuoksu tuo nostalgisesti mieleen monet lapsuuden perhereissut Lintsillä.

Kävin siskoni kanssa Lintsillä. Oli hauska herkutella, nauttia auringosta, vaihtaa kuulumisia, tavata muita tuttuja ja tietenkin hurjastella kaikki laitteet läpi. Näköalalaitteissa katselimme maisemia. Meren elämää ihastelimme Sea Lifessä.



Kävimme myös viime kesän uutuuslaite Ukossa. Vaikka se tuli silloinkin testattua, taas jännitti ihan yhtä paljon. Kovin ylös se Ukko taas ampaisi. Onhan se aika huikeaa ihailla synnyinkaupunkia ylösalaisin ja pujahtaa sitten tuhatta ja sataa maankamaralle takaisin. Oli pakko siis ottaa uusintakierros!
Seuraavaksi sitten Särkkään hurjastelemaan tässä joku vapaapäivä.

Mutta minun on kyllä vaikea sanoa, mikä on lempilaitteeni. Lempilaitteillani on tapana vaihtua fiiliksen mukaan, aivan kuten lempiväreilläni. Esimerkiksi nyt olen intoutunut oranssista. Kaikki lähti siitä, kun ostin alun perin oranssin repun opiskeluvuotta varten. Nyt kesällä olen innostunut siitä vielä enemmän: mukaan on tarttunut oranssit kengät, oransseja toppeja, oransseja koruja ja jopa se ostamani digikamera oli oranssi! Hyvä, että Särkän työvaatteisiin kuuluu oranssi huppari. ;)



Ja seuraavasta kuvasta voikin päätellä mikä oli viime vuoden suosikkivärini.


Turkoosi. Se vaihe oli kyllä paha ja kesti pitkään. Matkalaukku, lukuisia vaatteita, astioita, verhot – kysykää mieluummin mikä ei olisi turkoosia! Tosin turkoosista pidän todella paljon edelleenkin, joten ei hätää, että kyllästyisin. Nyt saa nähdä, mitä pientä kivaa sitä palkkapäivänä itselleen taas löytää...

Ai että. Shoppailua, löhöilyä, värejä, aurinkoa, vapautta, tunnelmaa, lämpöä, hauskoja hetkiä ja – mukava duuni! Kesä on kyllä parasta aikaa. Työt ovat taas iloisesti jatkuneet. Meininkiä riittää ja pelimyyjillä on hulvaton meno. Vapaa-aikanakin riittää tekemistä – tällä viikolla työporukkaa suuntasi rannalle viihtymään lentopallon parissa! Ja töissäkin saa taatusti iloista seuraa. Eli hyvin menee!


Nauttikaamme helteestä!
Terveisin: Annabella

Ylläpito edit. Silloin kun Annabella toimitti tekstin perjantaina, oli vielä hellettä. Pitäkäämme nyt sormet ristissä että saisimme ne takaisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti