Joku oli ennättänyt
toivoa tietoa siitä, että miten tänne särkänniemeen on oikein päädytty! Noh,
tässä hieman tietoa minun särkänniemi taipaleestani. Itse päätin jo
pienenä, että kun minä olen tarpeeksi vanha menen särkänniemeen töihin.
Lapsesta asti heppatytöksi kasvatettuna toivetyö särkässä oli eläintenhoitaja.
Ihan sinne en päätynyt, mutta särkänniemeen kuitenkin. Koska olen syntynyt
loppu kesästä, en voinut hakea särkänniemeen samana vuonna kun täytin
18-vuotta. Seuraavana vuonna
olin jo missata särkkähaun kokonaan, mutta onneksi kavereiden kanssa tuli
kesätyöt puheeksi.
Olimme sopineet
muutaman kaverini kanssa, että menemme porukalla särkänniemelle haastatteluihin
heti koulusta päästyämme. Samalle päivälle sattui penkkarit, joten saapuessamme
delffinaarion aulaan oli paikalla lisäksemme ehkä kolme muuta ihmistä. Tunkua juuri
silloin ei siis ollut. Hakemuksessa kysytään
muistaikseni kahta toive työtä mitä särkänniemessä haluaisi tehdä. Ensimmäinen
vaihtoehtoni olikin yllätys yllätys laitekuski ja toiseksi taisin hätäisesti
juuri ennen haastattelua kirjoittaa puutarha.
Särkän haastattelu
oli elämäni ensimmäinen kunnollinen työhaastattelu, joten tietenkin sitä hieman
perhoset lenteli vatsassa. Mikä kuitenkin osoittautui aivan turhaksi. Kun minun
vuoroni vihdoin tuli, höpisimme haastattelijani kanssa ensin niitä näitä mm.
edellis kesän Amerikan matkastani. Haastattelussa minulta kyseltiin millä
laitteilla näkisin itseni töissä, entä jos sataa kun pitäisi lähteä töihin...
Sain myös kuulla minkälaisi päivät noin suurinpiirtein ovat, kuinka paljon
esimmäisen kesän työtekijät saavat palkkaa, koska työt alkavat/päättyvät. Kokonaisuudessaan
haastattelusta jäi hyvä mieli, mutta olin aivan varma etten tuurillani
särkänniemeen töihin pääsisi.
Toisin kuitenkin kävi
ja eräänä kauniina päivänä oli sähköpostiini kolahtanut viesti, että minut on
valittu kesäksi 2010 laitekuskiksi särkänniemeen! Myöhemmin sain vielä postitse
kirjeen, jossa oli tarkemmat aikataulut koulutus päivistä.
Siitä tämä
särkänniemi "ura" sitten alkoikin. Ja enemmän kuin mielelläni haen
mahtavaan kesätyöpaikkaan uudelleen töihin. Meidän vanhojen
työntekijöiden ei tarvitse enää seuraavina vuosina mennä haastatteluun, vaan
täytämme joko netissä sähköisen hakemuksen tai postitamme paperisen. Sitten
taas jänskäillään, että josko taas tärppäisi. Minulla on nyt siis
meneillään kolmas vuosi särkänniemessä ja toivottavasti edessä on vielä monta
särkkäkesää työntekijänä!
Kyselkää ihmeessä
lukijat lisää kysymyksiä. Tai kirjoitelkaa mistä aiheista haluaisitte lueskella
täällä blogissa.
- Jemppu
Eikö nuoret enää osaa oikeinkirjoitusta?? Yhdyssanasäännöt täysin hukassa sekä yleisesti hyvä kirjoitusmuoto puuttuu.
VastaaPoista