keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Haastattelun kautta riemuvoittoon


Joku oli ennättänyt toivoa tietoa siitä, että miten tänne särkänniemeen on oikein päädytty! Noh, tässä hieman tietoa minun särkänniemi taipaleestani. Itse päätin jo pienenä, että kun minä olen tarpeeksi vanha menen särkänniemeen töihin. Lapsesta asti heppatytöksi kasvatettuna toivetyö särkässä oli eläintenhoitaja. Ihan sinne en päätynyt, mutta särkänniemeen kuitenkin. Koska olen syntynyt loppu kesästä, en voinut hakea särkänniemeen samana vuonna kun täytin 18-vuotta. Seuraavana vuonna olin jo missata särkkähaun kokonaan, mutta onneksi kavereiden kanssa tuli kesätyöt puheeksi.

Olimme sopineet muutaman kaverini kanssa, että menemme porukalla särkänniemelle haastatteluihin heti koulusta päästyämme. Samalle päivälle sattui penkkarit, joten saapuessamme delffinaarion aulaan oli paikalla lisäksemme ehkä kolme muuta ihmistä. Tunkua juuri silloin ei siis ollut. Hakemuksessa kysytään muistaikseni kahta toive työtä mitä särkänniemessä haluaisi tehdä. Ensimmäinen vaihtoehtoni olikin yllätys yllätys laitekuski ja toiseksi taisin hätäisesti juuri ennen haastattelua kirjoittaa puutarha.

Särkän haastattelu oli elämäni ensimmäinen kunnollinen työhaastattelu, joten tietenkin sitä hieman perhoset lenteli vatsassa. Mikä kuitenkin osoittautui aivan turhaksi. Kun minun vuoroni vihdoin tuli, höpisimme haastattelijani kanssa ensin niitä näitä mm. edellis kesän Amerikan matkastani. Haastattelussa minulta kyseltiin millä laitteilla näkisin itseni töissä, entä jos sataa kun pitäisi lähteä töihin... Sain myös kuulla minkälaisi päivät noin suurinpiirtein ovat, kuinka paljon esimmäisen kesän työtekijät saavat palkkaa, koska työt alkavat/päättyvät. Kokonaisuudessaan haastattelusta jäi hyvä mieli, mutta olin aivan varma etten tuurillani särkänniemeen töihin pääsisi.

Toisin kuitenkin kävi ja eräänä kauniina päivänä oli sähköpostiini kolahtanut viesti, että minut on valittu kesäksi 2010 laitekuskiksi särkänniemeen! Myöhemmin sain vielä postitse kirjeen, jossa oli tarkemmat aikataulut koulutus päivistä.

Siitä tämä särkänniemi "ura" sitten alkoikin. Ja enemmän kuin mielelläni haen mahtavaan kesätyöpaikkaan uudelleen töihin. Meidän vanhojen työntekijöiden ei tarvitse enää seuraavina vuosina mennä haastatteluun, vaan täytämme joko netissä sähköisen hakemuksen tai postitamme paperisen. Sitten taas jänskäillään, että josko taas tärppäisi. Minulla on nyt siis meneillään kolmas vuosi särkänniemessä ja toivottavasti edessä on vielä monta särkkäkesää työntekijänä! 

Kyselkää ihmeessä lukijat lisää kysymyksiä. Tai kirjoitelkaa mistä aiheista haluaisitte lueskella täällä blogissa.

- Jemppu

1 kommentti:

  1. Eikö nuoret enää osaa oikeinkirjoitusta?? Yhdyssanasäännöt täysin hukassa sekä yleisesti hyvä kirjoitusmuoto puuttuu.

    VastaaPoista