lauantai 7. heinäkuuta 2012

Kesän romanttisin työpäivä




"Tuletko vaimokseni?"

Näitä kauniita sanoja pääsi todistamaan pari eläintarhan ponia lauantaina 30.6, jolloin kaksi eläintarhan entistä työntekijää, Marianne ja Pauli, kihlautuivat Onkiniemen rannassa. Kerromme vielä myöhemmin tekstissämme, miten ovelasti kosinta oli suunniteltu ja mitkä olivat tulevan morsiamen tunnelmat heti rannasta saapumisen jälkeen. Palataan kuitenkin ensin hetkeksi kesään 2009. 

Molemmat, Marianne ja Pauli, aloittivat työt eläintarhalla kesällä 2009. Pari muistaa jopa ensitapaamisensa kaniaitauksen luona. Tosin myöhemmin selvisi, että heillä on yhteinen kaveri, jonka seurassa ollessaan he olivat jo kerran aikaisemmin tavanneet toisensa. Jostain syystä lempi ei tällä oikealla ensitapaamisella ollut roihahtanut, vaan vasta eläintarhalla se sai tulta alleen. Marianne ja Pauli alkoivat viihtyä paljon toistensa seurassa ja usein heidät bongattiin tallin edustalta yhdessä kaneja hoitamasta. Me muut epäilimme pitkin kesää Mariannella ja Paulilla olevan ”jotain juttua”, mutta pari kielsi aina kaiken.

Korkeasaareen suuntautuneella eläintarhan syysretkellä me uteliaat saimme lisää puhuttavaa, koska muiden lähtiessä takaisin Tamperetta kohti, Pauli jäi Mariannen luokse Helsinkiin. Kyseisenä vuonna Marianne opiskeli Helsingissä ja Pauli Jyväskylässä, joten melkoista reissaamista puolin ja toisin oli tiedossa. Myöhemmin saimme kuulla, että varsinaisesti pari alkoi seurustella vasta syysretken jälkeisellä viikolla.  Nyt he ovat ehtineet asua yhdessä Helsingissä jo reilusti yli vuoden sekä hankkineet lemmikikseen eläintarhalta Gustav Kani -nimisen jänöpojan.

Sitten hyppäämme varsinaiseen aiheeseemme, kosintaan: Meillä ei ole tietoa, kauanko Pauli oli hautonut suunnitelmaansa, mutta kaikki oli huolella mietitty pienintäkin yksityiskohtaa myöten ja käytännön toteutus kieroiltu muutaman eläintarhalaisen avulla. Pauli halusi, että kosinta olisi Mariannelle yllätys, ja että paikka liittyisi eläintarhaan, sillä siellähän pari oli tutustunut toisiinsa. Pauli oli etukäteen väittänyt Mariannelle saaneensa kiinnostavan työkeikan lauantaille Tampereelta, joten Mariannelle ”järjestyi” hyvä tilaisuus tulla käymään eläintarhalla kaverinsa Ainon kanssa, joka tietysti oli juonessa mukana.

Aino, joka myös on työskennellyt monta kesää eläintarhalla, ”keksi” idean lähteä viemään jotain poneista rantaan. Marianne ja Aino ottivat mukaansa Mariannen lempiponin Ransun ja kameran, jotta Aino voisi kuvailla (eli viivytellä, että Pauli ehtii paikalle). Kun Marianne ja Aino olivat hävinneet näkyvistä kohti rantaa, Paula soitti Paulille ja ilmoitti reitin olevan selvä. Pauli oli puhelun tullessa vielä kukkakaupassa ruusuja hankkimassa, joten hieman pelkäsimme, ehtiikö hän rantaan ennen kuin Marianne ja Aino tulevat takaisin eläintarhalle. Kaikki meni kuitenkin hyvin, me eläintarhalaiset ehdimme harjata ja valjastaa Pixie -ponin sekä letittää sen harjan, kun odottelimme Paulia. Kun Pauli saapui, hän riensi vaihtamaan pukua päälleen ja me laitoimme muutaman ruusun koristamaan Pixien häntää ja harjaa. Viimein sulho pääsi lähtemään kosioretkelleen.


Itse tapahtumaa emme olleet rannassa todistamassa, mutta kuulimme Ainolta ja tuoreelta kihlaparilta, että Marianne oli ollut hyvin hämmentynyt ja positiivisesti yllättynyt kun oli tajunnut, että heitä kohti mustalla ponilla ajava pukuherra on Pauli. Pauli oli noussut kärryistä ja perinteiseen tapaan kosinut polvillaan. Onneksi Aino onnistui ikuistamaan tämänkin hetken kamerallaan. Marianne oli niin onnesta soikeana, ettei enää jälkeenpäin osannut sanoa, millä sanoilla tarkalleen ottaen vastasi, mutta vastaus oli ollut ehdottomasti kyllä. 


Rannasta pari lähti yhdessä ponikärryillä kohti eläintarhaa, jossa Mariannea odotti myös hieman juhlavammat vaatteet. Vaatteiden vaihdon jälkeen kohotimme tallin keittiöllä maljat kihlaparin kunniaksi ja joimme kakkukahvit. Draamaltakaan ei vältytty… Marianne oli aiemmin kehottanut Pixietä puremaan häntä, jotta Marianne tietäisi, onko kaikki kuitenkin vain unta. Pixie päätti hoitaa asian eri tavalla ja kuopaisi etukaviollaan haavan Mariannen jalkaan. Pienen jalanpaikkauksen ja sukkahousujen puhdistuksen jälkeen pari pääsi kuitenkin jatkamaan juhlapäiväänsä, jonka ohjelman Pauli oli myös suunnitellut huolella iltaan asti. Me eläintarhalla jatkoimme töitä viimeisiä kakunpaloja mutustellen ja onnellisina Mariannen ja Paulin puolesta. 

  

-          Paula ja Johanna

2 kommenttia: