"Tuletko
vaimokseni?"
Näitä kauniita sanoja pääsi todistamaan pari eläintarhan ponia
lauantaina 30.6, jolloin kaksi eläintarhan entistä työntekijää, Marianne ja
Pauli, kihlautuivat Onkiniemen rannassa. Kerromme vielä myöhemmin tekstissämme,
miten ovelasti kosinta oli suunniteltu ja mitkä olivat tulevan morsiamen
tunnelmat heti rannasta saapumisen jälkeen. Palataan kuitenkin ensin hetkeksi
kesään 2009.
Molemmat, Marianne
ja Pauli, aloittivat työt eläintarhalla kesällä 2009. Pari muistaa jopa
ensitapaamisensa kaniaitauksen luona. Tosin myöhemmin selvisi, että heillä on
yhteinen kaveri, jonka seurassa ollessaan he olivat jo kerran aikaisemmin
tavanneet toisensa. Jostain syystä lempi ei tällä oikealla ensitapaamisella
ollut roihahtanut, vaan vasta eläintarhalla se sai tulta alleen. Marianne ja
Pauli alkoivat viihtyä paljon toistensa seurassa ja usein heidät bongattiin
tallin edustalta yhdessä kaneja hoitamasta. Me muut epäilimme pitkin kesää
Mariannella ja Paulilla olevan ”jotain juttua”, mutta pari kielsi aina kaiken.
Korkeasaareen suuntautuneella eläintarhan
syysretkellä me uteliaat saimme lisää puhuttavaa, koska muiden lähtiessä
takaisin Tamperetta kohti, Pauli jäi Mariannen luokse Helsinkiin. Kyseisenä
vuonna Marianne opiskeli Helsingissä ja Pauli Jyväskylässä, joten melkoista
reissaamista puolin ja toisin oli tiedossa. Myöhemmin saimme kuulla, että
varsinaisesti pari alkoi seurustella vasta syysretken jälkeisellä
viikolla. Nyt he ovat ehtineet asua
yhdessä Helsingissä jo reilusti yli vuoden sekä hankkineet lemmikikseen
eläintarhalta Gustav Kani -nimisen jänöpojan.
Sitten
hyppäämme varsinaiseen aiheeseemme, kosintaan: Meillä ei ole tietoa, kauanko
Pauli oli hautonut suunnitelmaansa, mutta kaikki oli huolella mietitty
pienintäkin yksityiskohtaa myöten ja käytännön toteutus kieroiltu muutaman
eläintarhalaisen avulla. Pauli halusi, että kosinta olisi Mariannelle yllätys,
ja että paikka liittyisi eläintarhaan, sillä siellähän pari oli tutustunut
toisiinsa. Pauli oli etukäteen väittänyt Mariannelle saaneensa kiinnostavan
työkeikan lauantaille Tampereelta, joten Mariannelle ”järjestyi” hyvä tilaisuus
tulla käymään eläintarhalla kaverinsa Ainon kanssa, joka tietysti oli juonessa
mukana.
Aino, joka
myös on työskennellyt monta kesää eläintarhalla, ”keksi” idean lähteä viemään
jotain poneista rantaan. Marianne ja Aino ottivat mukaansa Mariannen lempiponin
Ransun ja kameran, jotta Aino voisi kuvailla (eli viivytellä, että Pauli ehtii
paikalle). Kun Marianne ja Aino olivat hävinneet näkyvistä kohti rantaa, Paula
soitti Paulille ja ilmoitti reitin olevan selvä. Pauli oli puhelun tullessa
vielä kukkakaupassa ruusuja hankkimassa, joten hieman pelkäsimme, ehtiikö hän
rantaan ennen kuin Marianne ja Aino tulevat takaisin eläintarhalle. Kaikki meni
kuitenkin hyvin, me eläintarhalaiset ehdimme harjata ja valjastaa Pixie -ponin
sekä letittää sen harjan, kun odottelimme Paulia. Kun Pauli saapui, hän riensi
vaihtamaan pukua päälleen ja me laitoimme muutaman ruusun koristamaan Pixien
häntää ja harjaa. Viimein sulho pääsi lähtemään kosioretkelleen.
Itse
tapahtumaa emme olleet rannassa todistamassa, mutta kuulimme Ainolta ja
tuoreelta kihlaparilta, että Marianne oli ollut hyvin hämmentynyt ja
positiivisesti yllättynyt kun oli tajunnut, että heitä kohti mustalla ponilla
ajava pukuherra on Pauli. Pauli oli noussut kärryistä ja perinteiseen tapaan
kosinut polvillaan. Onneksi Aino onnistui ikuistamaan tämänkin hetken
kamerallaan. Marianne oli niin onnesta soikeana, ettei enää jälkeenpäin osannut
sanoa, millä sanoilla tarkalleen ottaen vastasi, mutta vastaus oli ollut
ehdottomasti kyllä.
Rannasta pari lähti yhdessä ponikärryillä
kohti eläintarhaa, jossa Mariannea odotti myös hieman juhlavammat vaatteet.
Vaatteiden vaihdon jälkeen kohotimme tallin keittiöllä maljat kihlaparin
kunniaksi ja joimme kakkukahvit. Draamaltakaan ei vältytty… Marianne oli
aiemmin kehottanut Pixietä puremaan häntä, jotta Marianne tietäisi, onko kaikki
kuitenkin vain unta. Pixie päätti hoitaa asian eri tavalla ja kuopaisi etukaviollaan
haavan Mariannen jalkaan. Pienen jalanpaikkauksen ja sukkahousujen puhdistuksen
jälkeen pari pääsi kuitenkin jatkamaan juhlapäiväänsä, jonka ohjelman Pauli oli
myös suunnitellut huolella iltaan asti. Me eläintarhalla jatkoimme töitä
viimeisiä kakunpaloja mutustellen ja onnellisina Mariannen ja Paulin puolesta.
-
Paula
ja Johanna
Voi kun sööttiä! Onnea pariskunnalle. :)
VastaaPoistaOnnea kihlaparille <3
VastaaPoista